Kootut kokemukset arjen tutkivalla otteella

Mielenterveysminä ja persoonallisuusminä. Nämä kaksi mielen rakennetta, niiden väliset rajat ovat häilyviä mielenterveyden häiriöissä.

Läheisriippuvuuden välilliset ja välittömät vaikutukset suvussa ja kertautumusvaikutukset yhteisökontekstissa, sana on vapaa..

Tuli mielleyhtymä avoimen dialogin suuntaan. Mua on aina kiinnostanut mikä on ihmisen perus ajattelutyyli ja miten siinä ilmenee yksilöllisiä eroja pitäen mielessä myös sosiaalisesti hyväksytty tyyli ja vuorovaikutteisuus.. Otan esimerkin, huomasin äsken itselläni seuraavanlaisen ajatuksen: "joo mä näin sen apteekissa". Taustalla tässä ajatuksessa se että tuli mielleyhtymä juuri siihen tuoreeseen apteekkikäyntiin. Näin siellä erään tutun ja vaihdoin muutaman sanan hänen kanssa. Ajattelin kun tuo lainausmerkeissä edellä ollut ajatus tuli, ainakin osin tiedostamatta että hän mahdollisesti kertoisi nähneensä minut siellä apteekissa, jollekin toiselle eräässä paikassa. Oon kyllä huomannut että oikea-aikainen intuitio ohjaa usein ajatteluani, voi olla myös Asperger erityispiirre kenties.

Käytän lääkärin määräämää zyban lääkettä 1. päivä: lääkehoitojakson ensimmäinen tabletti tänään 12.11.2019

Onkohan autismin kirjon ihmisillä nimenomaan vaikeuksia erilaisten elämän roolien lohkomisajattelun, toisin sanoen siis niihin liittyvien kontekstien osalta. Aspergereilla altistanee uupumiselle ja mielenterveyden häiriölle. Itellä oli joskus teininä sellaista ajattelua että mikä saa matkalippujen tarkastajat tekemään hyvin työnsä, en silloin vielä osannut yhdistää asiaa siihen että tarkastajat ovat käyneet koulutuksen ja ovat ammatistaan ylpeitäkin. Olin tietyllä tavalla varhaiskypsä teininä mutta sosiaalistumisen musta aukko omasta valinnasta johtuen jätti tyhjän päälle siihen aikaan ikätason sosiokognitiivisesta kehityksestä. Täytyy vaan todeta miten erilaisia ihmiset ovat.. jokin vahvuus paikkaa ja kompensoi jotakin vähemmän vahvaa ajattelun ja kognitioiden aluetta

Tässä mielessä jokainen inhimillinen olento on tärkeä, luonnon virkistysarvokin huomioon ottaen. Inhimillinen ihminen on ennenkaikkea tuottavuuden ja tehokkuudenkin lähtökohta ja paremman yhteisövoinninkin kehittämisen väylä.

Terve vuorovaikutus, sanon siihen liittyen vain että kestävä itsetunto- ja arvostus on sen pohja puolin ja toisin, realiteetit huomioiden, joskin kun jompikumpi osapuoli on syystä tai toisesta heikommilla, meillä on taipumus ns. dissata itseämme jotta toisen ihmisen hyvä mieli säilyy. Yleispäteviä vuorovaikutustapoja ei olekaan mutta se onkin ne erilaiset roolit ja kontekstit elämässä. Joka tapauksessa olisi aina muistettava että esim masentunutkin ihminen loppujen lopuksi arvostaa sisimmässään elämäänsä, sanon kokemuksella ja nykyisin kokemuksia työssäni muiden hyväksi hyödyntäen.

Alussa ihminen usein torjuu itseensä kohdistuvan kritiikin, kun ei ole vielä kosketuspintaa omiin tiedostamattomiin ajatuksiin jolla voisi heijastaa kritiikkiä ja tunnustella sitä omien defenssien ja minän rajojen kulissien sisällä, mielensisäisesti. Sitten toinen juttu on kritiikin sietokyky, onko se itselle subjektiivisesti totta vai onko sitten kritiikin antaja vääristellyt, manipuloinut totuutta joko tietoisesti, tarkoituksella tai tiedostamattomasti. Tähän kenties vielä jatkoa, kommentteja voi esittää halutessaan

Monesti puhutaan fyysisistä toimintarajoitteista kun viitataan työpaikkojen työympäristöjen esteettömyyteen. Samalla esteettömyysperiaatteella esimerkisi psyykkisesti erityisherkät työntekijät pitäisi huomioida paremmin. Esimerkiksi työpaikalla voisi työn sisältö ja muut toimintaympäristöt tietysti huomioiden olla vaikkapa hiljainen kahvitila hiljaista hetkeä kaipaaville ja tietysti muutoinkin työympäristössä pitäisi huomioida inhimillinen sosiaalinen kuormitus ja sen vaikutus työhyvinvointiin, jaksamiseen ja tietysti sitä kautta työn tuloksellisuuden edistäminen ja laatu huomioiden.

Kun ajatellaan ihmistä jolla on tietyllä elämän sektorilla paljon haasteita, vie ongelmavyyhti monesti huomion yleisluontoisiin teemoihin jotka vain realisoituvat eri ihmisillä yksilöllisin piirtein. Loppujen lopuksi yksilöt ovat tarpeiltaan yllättävän samankaltaisia, tietysti edellyttäen että ongelmat on tiedostettu ja lähtötilanne kartoitettu. Yksilöllä itsellään on hyvinvoinnin omatieto, mikä pitäisi vain aktivoida pyrkimättä manipulaatioon, mikä vain jumittaa kehityksen palkoilleen ja samalla noidankehä voi hidastaa myös yhteisön muiden jäsenien kehitystä, mistä juurikin voi syntyä eräänlainen syntipukkisyndrooma. Joka tapauksessa teemat ovat ussimmiten ylisukupolvisia.

Psykoedukaatio läheisriippuvuuden sosioemotionaalisessa kuntoutumisessa Avainsanat: itseanalyysi, ryhmädynamiikka, sosiaalinen evoluutiokehitys, persoonan muokkautuminen, itsetiedostaminen, yhteisövuorovaikutus, ylisukupolvisuus, muuttuvat yhteisöt, käyttäytymiskulttuuri, kontekstihahmotus, yhteiskunta ja ryhmäkoheesio Ajattelen että asian mallintaminen yksilöllisillä ja yhteisöllisillä resursseilla muodostaa aina yksilön mutta myös yhteisön kehitystarpeiden ja muutoksien lähtökohtien analysoinnin perusteet.  Kun tiedetään mistä lähdetään liikkeelle on askeleet teoreettisesti helpompi suunnata oikeille urille. Tosiasioiden lähtötilanteen johdonmukainen analyysi on tärkeää kun puhutaan läheisriippuvuusteeman mukaisesta aiheesta. Ydinperheyhteisöjen läheisriippuvuusteema on monia perheitä koskettava pullonkaula erityisesti erityistä tukea ja huomiota kaipaavien ja/tai tarvitsevien nuorten ja nuorten aikuisten sosioemotionaalista itsenäistymistä ja heidän tulevaisuuden arjen oloja aj

Ihan mielenkiinnosta kyselisin onkohan mielenterveyskuntoutujillakin taipumusta kontekstien hahmottamisen vaikeuksiin. Se on tyypillistä erityisesti autismin kirjon ihmisillä ja tarkoittaa käytännössä sitä ettei ymmärrä mitkä sosiaaliset normit joihinkin tilanteisiin liittyy. Esimerkiksi vaikeasti autistinen saattaa juoda janoonsa pöydän ääressä jonkun toisen vesilasista koska ei ymmärrä ja siten tiedosta kontekstin sosiaalista normia. Osittainhan psykiatrisiin häiriöihin liittyy usein autisminkin kaltaisia tiloja, joskin puhtaasti niin sanotusti normi mt-potilailla tilanteet voivat liittyä todellisuuden tajun häiriöön kun taas erottavana seikkana autistit ovat usein kykeneviä ainakin periaatteessa ymmärtämään todellisuutta.