Kootut kokemukset arjen tutkivalla otteella

 Tässä aamulla tuli inspiraatio aloitella työkykykoordinaattorin ja kokemusasiantuntijan osaamisen perustein työkyvyn oma-arviointi kyselylomakkeen luonnostelua. Jatkossa ajatuksenani innovoida sekä itse että mahdollisisesti tarvittavissa ja muotoutuvissa verkostoissa työkyvyn tuen mallia. Työkyvyn tukipalvelujen kehittäminen sekä työssä jo oleville on nähdäkseni yhtä tärkeää kuin myös työelämän ulkopuolella syystä tai toisesta oleville. Omankin työ- ja toimintakyvyn osalta matka jatkuu. Sellaista lähestymiskulmaa esim. työelämän ulkopuolella jo pitkäänkin olleiden ihmisten kohdalla on hyvä korostaa, että työkyvyn kehittämistä työllistymistä ajatellen kannattaisi lähestyä realistisesti, ja etsimällä muiltakin elämänalueilta vahvuuksia ja tietysti myös niitä puutteita, joita vahvistamaan pitkäjänteisesti pyrkimällä psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky erityisesti vahvistuisivat 🤔

 Ajoittainen epävarmuuden ja myös turvattomuuden tunne tukevat nekin osiltaan oman mukavuusalueen säätelemisen kehitystä etenkin ihmissuhteissa ja tuntemattomien ihmisten kohtaamisissa 🤔 Ite kokenut niin, että diagnoosikeskeinen ajattelu tarpeettoman laajassa merkityksessä voi jopa kapeuttaa omaa sosiaalista identiteettiä, kompetenssia ja tarpeettomasti stereotypistaa diagnoosien kautta ihmiskuvan hahmottamista yms.

Joni Koskinen ESSEE: MITEN EDISTÄÄ OPPIMISEN ILOA?                                  01.11.2015   Oppimisen ilolla tarkoitetaan siihen liittyviä asioita, jotka hyvin kokonaisvaltaisesti liittyvät opiskelun mielekkyyteen, oppimistuloksiin ja oppijan hyvinvointiin koulussa. Oppimisen ilo liittyy sosiaalisiin ja pedagogisiin tekijöihin, ja myös yksilön temperamenttipiirteisiin. Koska oppimisen ilo ja sen edistäminen riippuu monesta yksittäisesti tekijästä, on tärkeää nähdä se kokonaisuutena, joka muodostuu psyykkisistä, sosiaalisista, kognitiivisista ja emotionaalisista tekijöistä. Myös oppijan motivaatio yhdistettynä toiminnanohjauksellisiin tekijöihin on tärkeä tekijä oppimisen ilon edistämisen ja oppimistulosten parantamisen kannalta.   Psykiatrisista häiriöistä ja sairauksista kärsivien oppilaiden oppimisen ilo on myös tärkeä kehittämisprosessi, joka vaatii usein moniammatillista yhteistyötä. Oppijan  motivaatio on avainasemassa, koska motivaatio on ihmismielen sisäsyntyinen ominaisuus

                                               Työelämän kehittämishanke, oppimistehtävä   2021-2022                                AIKP1017- opintojakso      Joni Koskinen         Jyväskylän avoin yliopisto Kokemusasiantuntijapalvelujen kehittäminen tulevaisuuden Riihimäen sosiaali- ja terveyskeskuksen työkyvyn tuki- yksikössä osana hyvinvointi- ja voimavarakeskeistä organisaation toimintakulttuuria  Sisällys 1 Johdanto…………………………………………3 2                Työyhteisöni, rooli, toimenkuva………………..4                   Kehittämistä vaativa kohde, ja sen merkitys                    organisaation kokonaisuuden kannalta 3                Teoreettinen näkökulma työssäoppimiseen….5                    ja työyhteisöjen kehittämiseen 4 Dialoginen Organisaation kehittäminen OD…7                   työyhteisössä ja sen kehittämisessä 5                 Dialoginen OD työsuoritusten………………..9 parantamisessa 6          Esseen itsearviointi…………………………..10 7 Lähdeluettelo………………………………….11 JO

 Onkohan utopistinen idea. Mutta varmasti käyttökelpoinen ja pitkällä aikavälillä myös julkiselle taloudelle kannattava inhimillisestä hyödystä puhumattakaan. 24/7 psykoterapiapäivystys yksilö / perhetilanteiden kriisitilanteiden varalle. Myös päivystävä koulutettu kokemusasiantuntija vertaistuen tarvitsijoille. Päivystys maakuntakeskuksissa, josta asiakkaan / asiakkaiden toiveiden mukaan kotiin saatava terapeuttinen tuki / tai sote-keskuksen vastaanotolla. Tämä palvelumalli toteuttaisi ns. terapiatakuun ajatuksen. Ottaen kuitenkin huomioon psykoterapeuttipulan ja palvelun järjestämisen julkisen sektorin kautta - ei liene realistinen sikäli, mutta pitkällä aikavälillä voisi kenties vähentää merkittävästi vuotuista noin 11 miljardin euron kokonaiskustannusta Suomen mielenterveyden tuen nykykuluja 🤔

 Terapiatakuun käsittely menneellä eduskunnan istuntokaudella sai jopa farssinomaisia piirteitä. Kelan kannattaisi tukea taloudellisesti vähävaraisten mahdollisuutta monipuolisiin psykologisiin tukipalveluihin. Yksityiseltä sektorilta löytyy joustavammin tarvittava osaaminen. Julkinen sektori ei ainakaan nykyisellään ole siihen varteenotettava vaihtoehto.  Mikäli Kela hankkisi kilpailuttamalla ja periaatepäätöksellä esim hyvinvointialuetasolla palveluntarjoajat, ei jokaisen terapeuttista tukea tarvitsevan tarvitsisi kuluttaa aikaa siihen monimutkaiseen ja kustannuksiakin epätarkoituksenmukaisesti muodostavaan byrokratiaan, jossa hukataan nykyisellään paljon inhimillisiä ja taloudellisia resursseja. Nopea ja ilman lähetteitä ja pitkiä hakuprosesseja saatava tukipalvelu olisi myös julkisen talouden, eli veronmaksajien kokonaisetu - ottaen huomioon että tämä nykyinen hidas ja kankea systeemi, jossa työkyvyttömyyseläkkeellä oleville ei Kelasta saa lähtökohtaisesti myönteistä päätöstä psyko

Y hteisöjen toiminnan kipupisteitä; Sitä ite miettiny viime aikoina, kun ihminen ja ihmisyksilön toiminta kuitenkin on luonteeltaan ja vaikutuksiltaan paljon enemmän kuin tiukasti rajattuna subjektiivista. Yhteisöjä   koskeva eettinen haaste liittyen erityisesti vastuun kohdistumiseen on joiltakin osin ilmiönä ja asioiden todellisiin lähtökohtiin ja erilaisiin tilanteisiin liittyen myös intersubjektiivinen. Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessori Jaakko Seikkula kuvaakin elämän rakentuvan suhteissa muihin ihmisiin (THL, aika, suhteet ja muutos 2015). Mielestäni tuo työttömyys, joka kohdistuu erityisesti tietyille ammattiryhmiin, ei välttämättä ole niin, että työllistymisen esteenä olisi yksilö itse. Tietynlainen yhteiskuntajärjestys suosii kylläkin toisaalta sen säilymistä tukevan ammattilaisen työllistymistä. Esimerkiksi vähemmistömarginaaliin putoaa helposti kyseenalaistamalla nykyisiä käypä hoito- suosituksia. Näin kävi tunnetusti ennen Mehiläisen palveluksessa olleelle psykologi A